Muisti

Synaptinen merkitsemis- ja kaappaushypoteesi

Kun muistijälkiä koodataan synapseihin, synapsiyhteyksissä tapahtuu vahvistumista. Tämän vahvistumisilmiön kannalta on olennaista, että soluissa tuotetaan uusia proteiineja rakennuspalikoiksi synapsiyhteyksien voimistumiselle. Kun jokin synapsiyhteys aktivoituu eli siihen kohdistuu jokin aktivoiva ärsyke, niin proteiinisynteesi lähetti-RNA kulkeutuu solun tumasta valikoidusti juuri niille tuojahaarakkaiden alueilla, joissa sijaitsevat ne okahaarakkeet, jotka aktivoituivat tämän ärsykkeen seurauksena. Tutkijoita kiehtonut kysymys kuuluukin: kuinka …

Synaptinen merkitsemis- ja kaappaushypoteesi Lue lisää »

Muistijäljen biologiaa: Miten synaptinen yhteys voimistuu neljässä eri vaiheessa.

Hyvä lukija, huomioithan, että tämän tekstin tarkoitus ei ole olla popularisoitu katsaus muistijäljen muodostumiseen aivoissa. Teksti on tarkoitettu niille, jotka ovat kiinnostuneita oppimisen ja muistin biologisista selitysmalleista, ja joita suomenkielinen sisältö aiheesta kiinnostaa. Sinulle, joka sen pariin uskaltaudut, antoisia lukuhetkiä. Kestoherkistyminen: synaptinen yhteys voimistuu neljässä eri vaiheessa Viestit kulkevat hermosoluissa aktiopotentiaalien muodossa. Kun hermosolu viestii …

Muistijäljen biologiaa: Miten synaptinen yhteys voimistuu neljässä eri vaiheessa. Lue lisää »

Tunnepitoisten muistojen tallennus: miten adrenaliini liittyy asiaan?

Kun jokin tapahtuma herättää sinussa vahvan tunnereaktion (arousal), on se signaali aivoillesi, että tämä tilanne on syytä painaa tarkasti mieleen tulevaisuutta varten. Eloonjäämisemme kannalta tällainen signalointi on ollut olennaista, ja siksi elimistö onkin luonut useita vaihtoehtoisia tapoja, joilla vahvoja tunneaktioita herättävät tapahtumat tallennetaan muistiin. (Rudy 2014, 261.) Eräs teoreettinen viitekehys (’the memory modulation framework’) esittää, …

Tunnepitoisten muistojen tallennus: miten adrenaliini liittyy asiaan? Lue lisää »

Katsaus perusteisiin: mitä oppiminen ja muisti todella ovat?

Historiallisesti tarkasteltuna oppimiseen ja muistiin liittyvä tutkimus on ollut filosofien sekä psykologien hallitsemaa aluetta. Heiltä olemme saaneet lukuisia määritelmiä ja olettamuksia keskeisistä ilmiöistä, joita oppimiseen ja muistiin liittyy. Tieteen kehityksen myötä myös aivotutkimus on ottanut harppauksia näiden ilmiöiden yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa ja selittämisessä. (Rudy 2014, 2.) Psykologiassa oppimista ja muistia tutkitaan niin, että erilaisia koetilanteita ja …

Katsaus perusteisiin: mitä oppiminen ja muisti todella ovat? Lue lisää »

Aikuisiällä syntyneillä (kypsillä) hermosoluilla on kenties otaksuttua suurempi rooli muistitoiminnoissa

Tronel ja kollegat suorittivat Ranskassa vuonna 2015 tutkimuksen, jonka tavoitteena oli tuoda lisätietoa paikkamuistin toimintaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää seuraavaa: aktivoituvatko nuoret ja kypsät aikuisiällä-syntyneet hermosolut toisistaan poikkeavasti sellaisissa tehtävissä, joissa vaaditaan sekä paikkamuistiin liittyvää mieleen painamista että mielestä palauttamista? Tutkimusartikkelissa tutkijat eivät esittäneet varsinaista tutkimushypoteesia, mutta huomauttivat, että tuoreiden tutkimustulosten valossa myös kypsät aikuisiällä-syntyneet …

Aikuisiällä syntyneillä (kypsillä) hermosoluilla on kenties otaksuttua suurempi rooli muistitoiminnoissa Lue lisää »