LUOVUUDEN HISTORIA (OSA 4) – MIKÄ LOPULTA ON ARVOKASTA JA MIKÄ EI?

Tämä on viimeinen osa neliosaisesta ”Luovuuden historia”-blogitekstisarjasta, jossa heittäydytään luovuuden historiallisiin narratiiveihin. Blogisarjassa vastataan mm. sellaisiin kysymyksiin, kuten miksi ja mistä luovuus sai alkunsa? Millaisia historiallisia vaiheita luovuus on käynyt läpi? Ja miten ajatus luovuudesta on historian saatossa muokkautunut nykyiseen muotoonsa? Koko sarja on suomennos teoksen ”Cambridge Handbook of Creativity” ensimmäisestä luvusta Creativity: Historical Perspective …

LUOVUUDEN HISTORIA (OSA 4) – MIKÄ LOPULTA ON ARVOKASTA JA MIKÄ EI? Lue lisää »

LUOVUUDEN HISTORIA (0SA3): NEROMYYTIT & LUOVUUDEN YKSILÖITYMINEN

Tämä on kolmas osa neliosaisesta ”Luovuuden historia”-blogitekstisarjasta, jossa heittäydytään luovuuden historiallisiin narratiiveihin. Blogisarjassa vastataan mm. sellaisiin kysymyksiin, kuten miksi ja mistä luovuus sai alkunsa? Millaisia historiallisia vaiheita luovuus on käynyt läpi? Ja miten ajatus luovuudesta on historian saatossa muokkautunut nykyiseen muotoonsa? Koko sarja on suomennos teoksen ”Cambridge Handbook of Creativity” ensimmäisestä luvusta Creativity: Historical Perspective …

LUOVUUDEN HISTORIA (0SA3): NEROMYYTIT & LUOVUUDEN YKSILÖITYMINEN Lue lisää »

LUOVUUDEN HISTORIA (OSA 2) – KESKEINEN HISTORIALLINEN NARRATIIVI

Tämä on toinen osa neliosaisesta ”Luovuuden historia”-blogitekstisarjasta, jossa heittäydytään luovuuden historiallisiin narratiiveihin. Blogisarjassa vastataan mm. sellaisiin kysymyksiin, kuten miksi ja mistä luovuus sai alkunsa? Millaisia historiallisia vaiheita luovuus on käynyt läpi? Ja miten ajatus luovuudesta on historian saatossa muokkautunut nykyiseen muotoonsa? Koko sarja on suomennos teoksen ”Cambridge Handbook of Creativity” ensimmäisestä luvusta Creativity: Historical Perspective …

LUOVUUDEN HISTORIA (OSA 2) – KESKEINEN HISTORIALLINEN NARRATIIVI Lue lisää »

LUOVUUDEN HISTORIA (OSA 1) – MIKSI HISTORIALLA ON MERKITYSTÄ?

Tämä on ensimmäinen osa neliosaisesta ”Luovuuden historia”-blogitekstisarjasta, jossa heittäydytään luovuuden historiallisiin narratiiveihin. Blogisarjassa vastataan mm. sellaisiin kysymyksiin, kuten miksi ja mistä luovuus sai alkunsa? Millaisia historiallisia vaiheita luovuus on käynyt läpi? Ja miten ajatus luovuudesta on historian saatossa muokkautunut nykyiseen muotoonsa? Koko sarja on suomennos teoksen ”Cambridge Handbook of Creativity” ensimmäisestä luvusta Creativity: Historical Perspective …

LUOVUUDEN HISTORIA (OSA 1) – MIKSI HISTORIALLA ON MERKITYSTÄ? Lue lisää »

Maradona & Jumalan käsi – kaikkien aikojen luovin oivallus urheilussa?

Esipuhe Tässä tekstissä kirjoitan Diego Armando Maradonasta (1960–2020) ja maailman kuuluisimmasta maalista: Jumalan kädestä. Kirjoitan aiheesta luovuuden, ja vielä tarkemmin ilmaistuna, luovan oivaltamisen näkökulmasta. Väitän, että Maradonan käsimaali on yksi urheiluhistorian suurimmista luovista oivalluksista – kenties se kaikkein suurin. Luovana oivalluksena se on merkittävämpi kuin Mikael Granlundin ”ilmaveivi”, Mika Häkkisen ohitus Schumacherista Span radalla vuonna …

Maradona & Jumalan käsi – kaikkien aikojen luovin oivallus urheilussa? Lue lisää »

LUOVUUTTA VAI KONFLIKTEJA – MITÄ TUTKIMUKSET TODELLA SANOVAT TIIMIEN DIVERSITEETISTÄ?

Luovuus ja innovatiivisuus, millaisia lemmittyjä nämä kaksi organisaatioille ovatkaan. Ja mukavahan lempeä on osoittaa, sillä luovuus ja innovatiivisuus vaikuttaisivat tutkitusti olevan organisaatioiden menestyksen kulmakiviä1,2,3, tuottavan parempia liiketoiminnallisia tuloksia4 sekä lukeutuvan menestyvien johtajien olennaisimpiin taitoihin työelämässä5. Näistä syistä sekä tutkijat että organisaatiot ovatkin, lähes kuin pyhää graalin maljaa, metsästäneet keinoja, joilla organisatorista luovuutta voitaisiin edistää6. Yksi …

LUOVUUTTA VAI KONFLIKTEJA – MITÄ TUTKIMUKSET TODELLA SANOVAT TIIMIEN DIVERSITEETISTÄ? Lue lisää »

KAUNIS LEVOTON MIELI – MILLAINEN TARKKAAVUUS EDISTÄÄ LUOVAA AJATTELUA PARHAITEN?

Oletko niitä ihmisiä, jotka pystyvät keskittymään käsillä olevaan tehtävään läpitunkevassa puheensorinassakin? Vai sujuuko luova työ paremmin, kun hunnutat ympäristösi täysin aavemaisella hiljaisuudella? Franz Kafkan, yhden 1900-luvun merkityksellisimmistä kirjailijoista, kerrotaan häiriintyneen melusta niin paljon, että hän kaipasi ehdotonta yksinäisyyttä kirjoitustyölleen1. “Tarvitsen yksinäisyyttä, kun työskentelen. En sellaista kuin yksinasuvalla on – se ei riitä alkuunkaan – vaan …

KAUNIS LEVOTON MIELI – MILLAINEN TARKKAAVUUS EDISTÄÄ LUOVAA AJATTELUA PARHAITEN? Lue lisää »