Synaptinen merkitsemis- ja kaappaushypoteesi

Kun muistijälkiä koodataan synapseihin, synapsiyhteyksissä tapahtuu vahvistumista. Tämän vahvistumisilmiön kannalta on olennaista, että soluissa tuotetaan uusia proteiineja rakennuspalikoiksi synapsiyhteyksien voimistumiselle. Kun jokin synapsiyhteys aktivoituu eli siihen kohdistuu jokin aktivoiva ärsyke, niin proteiinisynteesi lähetti-RNA kulkeutuu solun tumasta valikoidusti juuri niille tuojahaarakkaiden alueilla, joissa sijaitsevat ne okahaarakkeet, jotka aktivoituivat tämän ärsykkeen seurauksena. Tutkijoita kiehtonut kysymys kuuluukin: kuinka …

Synaptinen merkitsemis- ja kaappaushypoteesi Lue lisää »

Muistijäljen biologiaa: Miten synaptinen yhteys voimistuu neljässä eri vaiheessa.

Hyvä lukija, huomioithan, että tämän tekstin tarkoitus ei ole olla popularisoitu katsaus muistijäljen muodostumiseen aivoissa. Teksti on tarkoitettu niille, jotka ovat kiinnostuneita oppimisen ja muistin biologisista selitysmalleista, ja joita suomenkielinen sisältö aiheesta kiinnostaa. Sinulle, joka sen pariin uskaltaudut, antoisia lukuhetkiä. Kestoherkistyminen: synaptinen yhteys voimistuu neljässä eri vaiheessa Viestit kulkevat hermosoluissa aktiopotentiaalien muodossa. Kun hermosolu viestii …

Muistijäljen biologiaa: Miten synaptinen yhteys voimistuu neljässä eri vaiheessa. Lue lisää »

”All we need is more likes”– tutkijoiden mukaan eräs kuuluisa teoria 100 vuoden takaa selittää, miksi sosiaalinen media koukuttaa niin valtavasti.

Aloitetaan tarina yhdysvaltalaisesta Edward Thorndikestä – olette todennäköisesti kuulleet hänestä – joka vuonna 1898 esitti teoriansa ”vaikutuksen laista”. Teorian mukaan eläin oppii toistamaan sellaista toimintaa, joka tuottaa tälle mielihyvää; ja samalla välttelemään toistamasta sellaista toimintaa, joka tuottaa sille jotain epämieluisaa. Elettiin behavioristisen psykologian varhaisia vaiheita. Kiiruhdetaan sitten vuoteen 1948, jolloin B.F. Skinner, joka tutki mm. …

”All we need is more likes”– tutkijoiden mukaan eräs kuuluisa teoria 100 vuoden takaa selittää, miksi sosiaalinen media koukuttaa niin valtavasti. Lue lisää »

Huijaamisen neurokemia – mikä saa meidät toimimaan vilpillisesti?

Rehellisyys on olennainen tekijä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Silti merkittävä osa ihmisistä toimii epärehdisti päivittäin (DePaulo ym. 1996). On esitetty, että epärehellisyys murentaa yhteiskuntaa sekä globaalilla että paikallisella tasolla (Wu ym. 2017), kuten työpaikoilla. Epärehellisyyden neurokemian taustalle on tarjottu kahta kandidaattia: dopamiinia ja testosteronia.  Dopamiinia ei ole varustettu omatunnolla. Puhdas himo toimii sen polttoaineena. Kun dopamiini polkaisee …

Huijaamisen neurokemia – mikä saa meidät toimimaan vilpillisesti? Lue lisää »

Tutkimuksen mukaan introverteille olisi hyödyksi käyttäytyä välillä kuin ekstrovertit – tullakseen nähdyiksi luontaisina johtajina

Tuoreessa tutkimuksessa (Spark & Connor 2020a) selvitettiin, mitä tapahtuu, jos introvertit saadaan käyttäytymään kuin ekstrovertit. Tutkijat halusivat lisäksi selvittää, miltä introverteista itsestään tuntuu, kun he käyttäytyvät ekstroverttien lailla. Tulokset osoittavat, että introvertit, jotka käyttäytyivät kuin ekstrovertit, koettiin muiden toimesta, itseasiassa, omaavan enemmän johtajuuteen liittyvää potentiaalia. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu, että introvertit olisivat kokeneet tämän ”esittämisen” …

Tutkimuksen mukaan introverteille olisi hyödyksi käyttäytyä välillä kuin ekstrovertit – tullakseen nähdyiksi luontaisina johtajina Lue lisää »

Tunnepitoisten muistojen tallennus: miten adrenaliini liittyy asiaan?

Kun jokin tapahtuma herättää sinussa vahvan tunnereaktion (arousal), on se signaali aivoillesi, että tämä tilanne on syytä painaa tarkasti mieleen tulevaisuutta varten. Eloonjäämisemme kannalta tällainen signalointi on ollut olennaista, ja siksi elimistö onkin luonut useita vaihtoehtoisia tapoja, joilla vahvoja tunneaktioita herättävät tapahtumat tallennetaan muistiin. (Rudy 2014, 261.) Eräs teoreettinen viitekehys (’the memory modulation framework’) esittää, …

Tunnepitoisten muistojen tallennus: miten adrenaliini liittyy asiaan? Lue lisää »

Katsaus perusteisiin: mitä oppiminen ja muisti todella ovat?

Historiallisesti tarkasteltuna oppimiseen ja muistiin liittyvä tutkimus on ollut filosofien sekä psykologien hallitsemaa aluetta. Heiltä olemme saaneet lukuisia määritelmiä ja olettamuksia keskeisistä ilmiöistä, joita oppimiseen ja muistiin liittyy. Tieteen kehityksen myötä myös aivotutkimus on ottanut harppauksia näiden ilmiöiden yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa ja selittämisessä. (Rudy 2014, 2.) Psykologiassa oppimista ja muistia tutkitaan niin, että erilaisia koetilanteita ja …

Katsaus perusteisiin: mitä oppiminen ja muisti todella ovat? Lue lisää »

Luovilla ihmisillä aivopuoliskot pelaavat paremmin keskenään

Tutkimusten mukaan luovemmilla ihmisillä vasen ja oikea aivopuolisko viestivät paremmin keskenään. Liikunta onkin kenties yksi tehokkaimmista tavoista lisätä yhteyksien määrää. Durante ja Dunson julkaisivat vuonna 2016 tutkimuksen, jossa he havaitsivat, että luovemmilla henkilöillä oli voimakkaammat yhteydet (eli tehokkaampi tiedonsiirtokapasiteetti) vasemman ja oikean aivopuoliskon välillä. Myytti, jonka mukaan oikea aivopuolisko olisi todellinen ”luovuuden lähde” on todettu …

Luovilla ihmisillä aivopuoliskot pelaavat paremmin keskenään Lue lisää »

Aikuisiällä syntyneillä (kypsillä) hermosoluilla on kenties otaksuttua suurempi rooli muistitoiminnoissa

Tronel ja kollegat suorittivat Ranskassa vuonna 2015 tutkimuksen, jonka tavoitteena oli tuoda lisätietoa paikkamuistin toimintaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää seuraavaa: aktivoituvatko nuoret ja kypsät aikuisiällä-syntyneet hermosolut toisistaan poikkeavasti sellaisissa tehtävissä, joissa vaaditaan sekä paikkamuistiin liittyvää mieleen painamista että mielestä palauttamista? Tutkimusartikkelissa tutkijat eivät esittäneet varsinaista tutkimushypoteesia, mutta huomauttivat, että tuoreiden tutkimustulosten valossa myös kypsät aikuisiällä-syntyneet …

Aikuisiällä syntyneillä (kypsillä) hermosoluilla on kenties otaksuttua suurempi rooli muistitoiminnoissa Lue lisää »

Liikunta juuri ennen uuden asian opettelua tehostaa muistin toimintaa

Loprinzi ja kumppanit julkaisivat Missisipin yliopistossa vuonna 2020 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää sitä, onko liikunnalla sellaisia välittömiä vaikutuksia, joiden avulla voidaan lievittää nk. retroaktiivista interferenssia eli sellaista ilmiötä, jossa uuden tiedon opettelu häiritsee aiemmin esitetyn tiedon muistamista. Tutkijat esittivät hypoteesin, jonka mukaan vain hieman ennen muistitehtävää suoritetulla liikunnalla on suotuisia vaikutuksia aiemman tiedon muistamiseen …

Liikunta juuri ennen uuden asian opettelua tehostaa muistin toimintaa Lue lisää »